Uutinen 14.11.2019 klo 7.45
Luonnon monimuotoisuuden supervuosi 2020 alkaa pian. Vuosi, jona maailman maat kokoontuvat päättämään maapallomme tulevaisuudesta: uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi. Vuosi, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden yhdistää voimamme ja kirittää toimia luonnon puolesta.
Matkaa lokakuussa Kunmingissa Kiinassa järjestettävään YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolikokoukseen (COP15) tehdään koko vuoden 2020 ajan. Neuvottelut päämääristä on jo aloitettu. Valmistelussa on määrälliset, mitattavat tavoitteet vuodelle 2030 ja askelmerkit vuosille 2040 ja 2050.
Vaikka yhä useampi ihminen asuu nykyään kaupungeissa, olemme täysin riippuvaisia luonnon tuottamista ekosysteemipalveluita, kuten puhtaasta vedestä ja ruuasta. Kuvat Riku Lumiaro.
Pelissä on paljon, sillä luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia ympäri maailman. Kehitys täytyy kääntää nopeasti, koska kerran menetettyä luonnon rikkautta ei välttämättä koskaan saa takaisin. Olemassaolomme on luonnon monimuotoisuuden muodostaman turvaverkon varassa. Olemme täysin riippuvaisia sen tarjoamista elämän edellytyksistä, kuten ravinteiden kierrosta, hengitysilmasta, pölytyksestä ja ilmastonmuutosta hillitsevistä hiilinieluista.
”Ajamme kunnianhimoisia tavoitteita, jotka kannustavat ripeisiin toimiin. Olemme liittyneet kunnianhimoisten maiden ryhmään, joka tavoittelee lisäsuojelua niin maalla kuin merellä sekä ennallistamista ja luontopohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä. Meillä on mahdollisuus puhaltaa yhteen hiileen ja turvata monimuotoisen luonnon rikkaus, joka on elinehtomme. Neuvoteltavaa on paljon, ja edessä onkin jännittävä vuosi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.
Ymparistoministeri Krista Mikkonen. Kuva Mikael Ahlfors.
Kiritetään toimia luonnon puolesta koko vuoden ajan
Luonnon supervuosi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden nostaa tietoisuutta elonkirjon merkityksestä ja lisätä toimia sen auttamiseksi.
”On tärkeää, että rahoitusta, lainsäädäntöä ja yritysten sitoutumista luonnon tilan parantamiseen lisätään kaikkialla maailmassa. Meidän tulee Suomena näyttää esimerkkiä muille. Olemme muun muassa lisänneet luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla ensi vuodelle ja käynnistimme Helmi-ohjelman, jonka avulla tartumme luontomme monimuotoisuuden kiireellisimmin tarvitsemiin toimiin: ennallistamme, kunnostamme, hoidamme ja suojelemme soita, kosteikkoja, perinneympäristöjä, metsäisiä ympäristöjä sekä ranta- ja vesiluontoa”, Mikkonen sanoo.
Lehdot ovat kaikkein uhanalaisin metsäluontotyyppi Suomessa.
Yritykset, järjestöt, tutkijat ja meistä jokainen voi kirittää maailman maita kohti kunnianhimoisten luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden sopimista. Toimiin voi kannustaa jakamalla tietoa luonnon monimuotoisuuden merkityksistä ja toimistaan sen hyväksi. Yrityksille ja järjestöille valmistellaan myös mahdollisuutta antaa omia sitoumuksia luonnon monimuotoisuuden puolesta, osana luonnon monimuotoisuussopimusta.
Tie Kunmingiin: vuoden 2020 merkittävimmät kohokohdat
Uusia luonnon monimuotoisuuden kansainvälisiä tavoitteita valmisteleva avoin työryhmä pitää vielä kaksi kokousta ennen Kunmingia: 24.–28. helmikuuta ja 27.–30. heinäkuuta.
Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä venyy tänä vuonna luontoa juhlistavaksi viikoksi: 18.–22. toukokuuta luonnon monimuotoisuudesta viestitään ja keskustellaan erityisen tiiviisti.
Syyskuussa järjestetään YK:n luonnon monimuotoisuuden huippukokous New Yorkissa. Vuoden 2020 huipentuma: YK:n yleiskokous Kiinan Kunmingissa lokakuussa 2020.
YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus
YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen vuoden 2020 jälkeisten tavoitteiden valmistelu kulkee nimellä post 2020 prosessi (post 2020 biodiversity framework). Sen valmistelusta päätettiin sopimuksen 14. osapuolikokouksessa Egyptissä vuonna 2018. Tavoitteisiin viitataan myös uutena päätöksenä luonnon puolesta, ihmisten hyväksi (New Deal for Nature and People).
Kehyksen ja siihen sisältyvien luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden valmistelua varten on perustettu avoin työryhmä, johon osallistuvat kaikki luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolet yhdessä järjestöjen, yritysten ja alan tutkijoiden kanssa.
Arktinen luonto uhkaa hävitä kaikkein nopeiten ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon johdosta. Arktiset alueet lämpenevät 2-3 kertaa nopeammin kuin maapallo keskimäärin.
YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on keskeisin luonnon monimuotoisuutta turvaava sopimus. Sopimuksen on ratifioinut 196 maata, mukaan lukien Euroopan unioni. Sopimus astui voimaan vuonna 1993.
Lisätiedot
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö, p. 0295 250 321, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kaikki Luonnon kirjon 4/2019 artikkelit