Uutinen 18.2.2020 klo 12.21
Lapsi kävelee metsäpolulla. Hän kompastuu juurakkoon ja ottaa käsillä tukea maasta. Risut, multa, pienet kivet ja kävyt tuntuvat hassuilta ihoa vasten. Kädet multaantuvat. Lapsi pyyhkii räkää nenästä. Nyt poskessakin on multaa ja hiekkaa. Lapsi löytää puun, hän tarttuu oksaan ja kampeaa itseään ylöspäin. Siinä hän istuu, katsoo ja kuuntelee metsää.
Luonto tarjoaa lapselle tärkeitä mikrobikontakteja
Hyvinvoiva ja runsas luonto tarjoaa lapselle monipuolisia mikrobikontakteja. Tämä haastaa lapsen elimistön puolustusjärjestelmää, jolloin sen on mahdollista kehittyä vahvaksi. Professori Tari Haahtela vertaa puolustusjärjestelmän kehitystä lapsen kävelyyn oppimiseen: tarvitaan haasteita, yrityksiä ja erehdyksiä.
Ennen kotieläimet olivat osa melkein jokaisen lepsen arkea. Kaupungistumisen myötä lasten kontaktit eläimiin ovat vähentyneet. Eläintarhoista ja kotieläintiloista on tullut lapsiperheiden suosikkikohteita.
Terveyden biodiversiteettihypoteesin mukaan ihmisen yksipuolistunut mikrobisto on yhteydessä heikentyneeseen vastustuskykyyn ja useiden tulehdusperäisten sairauksien, kuten astman ja allergioiden lisääntymiseen. Yksipuolistunut mikrobisto myös lisää lihavuuden riskiä. Hypoteesin mukaan näihin on syynä erityisesti kaupungistuminen, joka on muuttanut ihmisten elinympäristöä ja elintapoja niin, että yhteys luontoon on heikentynyt.
Kaupungistumisen lisäksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ovat uhkia niin ympäristölle kuin ihmisen terveydelle. Ne haastavat löytämään keinoja, jotka hyödyttävät sekä ympäristöä että ihmisiä.
Kasvispainotteinen ruokavalio on kiistatta yksi merkittävimmistä keinoista pienentää ympäristöjalanjälkeä, ja samalla se rikastaa terveydelle hyödyllistä mikrobistoa elimistössä.
Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja ihmisten luontokontaktien tukeminen ovat olennaisesti yhteydessä ihmisten terveyteen
Luontoaskel hyvinvointiin -hanke tukee kiertotaloutta ja luo pohjan lasten hyvinvoinnille varhaiskasvatuksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on käynnistänyt yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Sitran ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman hankkeen, joka tukee terveydelle hyödyllisen mikrobiston muodostumista lapsilla. Luontoaskel hyvinvointiin -hankkeessa luodaan toimintamalli, joka tukee kestävää kehitystä, terveyttä edistävää kasvispainotteista ruokavaliota ja lasten kosketusta monimuotoiseen luontoon. Kokeiluvaiheen jälkeen toimintamallia pyritään levittämään koko Suomeen tavoitteena luoda edelläkävijöiden Luontoaskel-päiväkotiverkosto.
Hanke muuttaa lasten arkea päiväkodissa. Lapsia kannustetaan liikkumaan paljon sekä tutkimaan, koskemaan ja havainnoimaan ympäröivää luontoa. Luonnossa myös harjoitellaan rauhoittumisen taitoja.
Lapset tutustuvat kasvis-, marja- ja hedelmäpainotteiseen ruokavalioon kaikilla aisteilla. Lasten ruokavalio muuttuu terveellisemmäksi: kasvisten osuus lisääntyy ja punaisen lihan vähenee. Kiertotalouden periaatteet, kuten ruokahävikin pieneneminen, viljelylaarien käyttö ja muut kaupunkiviljelyn mahdollisuudet sekä kompostointi ovat tärkeä osa toimintamallia.
Luonnossa lapset rahoittuvat ja kokevat ikimuistoisia elämyksiä. Kuvat Riku Lumiaro.
Lapsiin kannattaa panostaa
Lapsuudessa opitut elintavat yleensä jatkuvat aikuisuuteen. Varhaiskasvatus on hedelmällinen paikka vaikuttaa lasten terveyteen, asenteisiin ja oppimiseen. Suuri osa lapsista viettää päivähoidossa ison osan arjestaan, ja näin ollen myös luontokontakteista, oppimisesta ja ruokailusta iso osa tapahtuu varhaiskasvatuksen piirissä.
Panostamalla varhaiskasvatukseen luodaan pohja elinikäiselle oppimiselle ja muokataan terveempää sukupolvea, jolle luonnon kunnioitus ja sen kanssa sopusoinnussa eläminen ovat itsestäänselvyyksiä.
Teksti: Anni Kivelä, Heli Kuusipalo ja Susanna Raulio THL
Lisätietoja