Uutinen 12.5.2020 klo 13.08
YK:n kansainvälinen kasvinterveysvuosi on käynnissä. Kasvinterveysvuosi tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteista erityisesti köyhyyden ja nälän vähentämistä. Kasvinterveydellä on myös erittäin laajat taloudelliset vaikutukset: vuosittain maailmassa menetetään 20 – 40 prosenttia sadosta kasvintuhoojien takia, euroina noin 200 miljardia. Jokainen ihminen voi omalla toiminnallaan olla torjumassa kasvintuhoojia.
”Kasvinterveys koskee kaikkia viljeltäviä kasveja, puita, julkisia ja yksityisiä viheralueita sekä ympäristöämme. Terve kasvi tuottaa hyvän ja puhtaan sadon, mikä vaikuttaa koko ruokajärjestelmäämme. Tärkeää on myös puhdas vesi ja elintarviketuotannon korkea hygieniataso. Turvallinen ruoantuotanto turvaa ihmisten hyvinvointia”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä kuvailee.
Ilmaston lämpeneminen suosii kasvintuhoojia
Suurimpia uhkia kasvinterveydelle ovat ilmastonmuutos, kansainvälinen kauppa ja matkailu. Kasvintuhoojat viihtyvät lämpimässä. Kansainvälisen kaupan ja matkailun mukana maahamme voi tulla kasvintuhoojia yritysten ja yksityisten tuomina. Kasvintuhoojat ylittävät maiden rajoja huomaamattomasti esimerkiksi puupakkauksissa ja matkailijoiden mukana.
”Valitettavasti meillä on melko paljon kokemuksia kasvintuhoojista: Italian oliiviviljelmät, Kanadan vuoristonilurin tuhoamat havupuut, tomaatin ruskokurttuvirus useissa Euroopan maissa, pakkausmateriaalien mukana tullut aasianrunkojäärä, koloradonkuoriainen, tulipolte”, Husu-Kallio listaa.
Kasvintuhoojien kirjo on laaja
”Siivekkäiden tuholaisten lisäksi kasveja uhkaavat virukset, sienet ja bakteeritaudit”, Husu-Kallio kertoo.
Koloradonkuoriainen syö perunanlehtiä, aasianrunkojäärän toukka tuhoaa puiden runkoja ja vain mikroskoopilla nähtävä mäntyankeroinen tukkii lisääntyessään havupuun pihkatiehyet. Karanteenituhoojien lisäksi kasvien sadon laatua heikentävät muun muassa mansikan harmaahome ja perunan rupi.
”Tutkimuksemme on huippuluokkaa. Ruokaviraston kasvinterveyden riskinarvioinnissa arvioidaan suomalaista kasvintuotantoa uhkaaviin uusiin tuhoeläimiin ja kasvitauteihin liittyvää riskiä. Ruokavirasto kohdentaa valvontaa riskien mukaan vaarallisimpiin kasvitauteihin. Luonnonvarakeskus tutkii maatalous- ja puutarhakasvien tuhoeläinten, tautien ja rikkakasvien esiintymistä ja antaa torjuntaohjeita. Luonnonvarakeskuksen maatalousinfo palvelee antamalla kasvinterveyden ajankohtaistiedotteita muun muassa tuomikirvaennusteita. Luonnonvarakeskuksessa seurataan myös metsien tärkeimpien tuhohyönteisten esiintymistä ja tutkitaan tuhoihin liittyviä syy- ja seuraussuhteita”, Husu-Kallio kertoo kasvinterveyden tutkimuksesta ja valvonnasta.
Jokainen voi tehdä hyviä valintoja
Jokainen voi edistää kasvinterveyttä, kun seuraa aktiivisesti ympäristöään, valitsee omat kotipuutarhaan ja parvekkeelle kylvettävät siemenet ja istutettavat taimet vastuullisesti.
Maa-, puutarha- ja metsätaloustuottajille kasvinterveydestä huolehtiminen on luontainen osa ammattitaitoa. Kasvinterveyden taso vaikuttaa tuottajien elämään taloudellisesti, minkä lisäksi terveet kasvit ja ympäristö lisäävät hyvinvointia.
”Pystymme kyllä viranomaisyhteistyöllä ja kansalaisten aktiivisuudella hallitsemaan ilmastonmuutoksesta ja lisääntyvistä uhista tulevat haasteet”, Husu-Kallio sanoo.
Kimalainen tuottamssa pölytyspalveluita. Kuva Reima Leinonen.
Hyönteishotellit2020 -kampanja pölyttäjien tueksi
Jos meillä ei ole tarpeeksi pölyttäjiä, meillä ei ole ruokaa eikä luonnonvaroja. Siksi maa- ja metsätalousministeriö käynnisti huhtikuussa Hyönteishotellit2020-kampanjan osana kansainvälistä kasvinterveysvuotta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Yle Luonnon Pelasta pörriäinen -kampanja on käynnissä samanaikaisesti.
”Kampanjalla kannustetaan kansalaisia antamaan pölyttäjille pesimiskoloja hotelleissa. Myös osan pihanurmikkoa voi jättää luonnon tilaan pölyttäjien iloksi”, Husu-Kallio toteaa.
Luonnossa pölytystehtävät jakautuvat hyönteisten, tuulen ja itsepölytyksen kesken. Hyönteispölytteisiä ovat esimerkiksi mansikka, vadelma, pensasmustikka, omena, metsämustikka ja puolukka.
Matalalla kynnyksellä yhteyttä asiantuntijoihin
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion puutarhassa
kesä alkaa varhain. Kuva Jaana Husu-Kallion
kotialbumi.
Husu-Kallion omassa puutarhassa kasvinterveyden huomioon ottaminen puutarhan hoidossa on tuttu tapa toimia. Hän tarkkailee myös puustoa, koska esimerkiksi kirjanpainaja viihtyy niin kaupungeissa kuin isoimmissa metsissä tuhojaan tekemässä.
”Otan matalalla kynnyksellä yhteyttä asiantuntijaan, jos epäilen kasvinterveyden olevan vaarassa. Ruokavirastoonhan voi lähettää kuvan ja kasvintarkastaja tulee tarvittaessa paikan päälle, mikäli on vahva epäilys vaarallisesta kasvintuhoojasta”, Husu-Kallio kertoo.
Ilmoitukset kasvintuhoojaepäilyistä Ruokavirastoon: kasvinterveys@ruokavirasto.fi
Lue lisää aiheesta
Kaikki Luonnon kirjon 2/2020 artikkelit