Uutinen 18.8.2020 klo 15.40
Suomen luonnon päivän kunniaksi järjestettiin tänä vuonna luontorunokilpailu. Kilpailu alkoi maaliskuun lopulla ja päättyi heinäkuun 15. päivä. Se saavutti valtavan suosion. Runoja tuli yli 3000, mikä yllätti täysin esiraadin jäsenet ja kilpailun järjestäjät. Runoja lähettivät kaiken ikäiset suomalaiset ja Suomen luonnosta kiinnostuneet. Kukin osallistuja sai lähettää korkeintaan kolme runoa. Valtaosa runoista on suomeksi, mutta mukana on myös muutama ruotsinkielinen, saamenkielinen ja englanninkielinen runo.
Esiraati valitsi runoista kolmekymmentä finalistia. Tasavallan presidentin puoliso, runoilija Jenni Haukio valitsee niistä voittajan. Voittajaruno selviää Suomen luonnon päivänä lauantaina 29.8. suorassa lähetyksessä klo 14. Jenni Haukio on lähetyksessä vieraana juttelemassa valinnastaan ja luontorunoudesta.
Suomen luonnon päivän juhlijoita kannustetaan muutenkin juhlistamaan päivää jollain itselleen tärkeällä runolla ja onnittelemaan esimerkiksi tuoreita ylioppilaita luontorunon avulla.
Mitä kilpailun runot kertovat suomalaisten luontosuhteesta?
Kilpailun luontorunoissa liikutaan Suomen luonnossa eri vuodenaikoina. Runoissa retkeillään muistoissa ja nykyhetkessä, maalla ja kaupungissa, sadesäässä, usva-aamuissa, tähtiöinä, pakkashangilla ja hellepäivinä. Niissä koetaan hienoja hetkiä mustikkametsissä, ikikuusikoissa ja lummelammilla.
Runoista löytyy paljon eläimiä ja kasveja. Kissankellojen, kultapiiskujen, valkolehdokkien ja kukkivien hillojen kauneus, sammalmaton hohtava vihreys, saniaisten ja puiden pitkä ikä ovat mukana runoissa. Kurjet, joutsenet, kuikat ja varikset ovat huutaneet itsensä runomuistoihin. Sudet, karhut, ilvekset, oravat ja ketut vilahtavat monissa teksteissä.
Kalastus innostaa joitain runoilijoita, ja esimerkiksi lahna on saanut oman runonsa. Selkärangattomiakin löytyy paljon: perhosia, leppäkerttuja, kovakuoriaisia, sudenkorentoja, kastematoja ja hämähäkkejä – jopa karhukaisia ja lantakuoriaisia. Myös ajankohtaiset pölyttäjät ja niiden merkitys ovat monessa runossa tärkeässä roolissa.
Runoissa on huolta tulevasta – miten selviämme ilmastonmuutoksen, lajikadon ja saastumisen haasteista, ja surua siitä, miten olemme luontoa kohdelleet. Koronakevät ja sen aiheuttamat tuntemukset ovat myös läsnä. Toisaalta luontoon sulautuminen, mielen rauhoittuminen, luonnon kauneus ja ilo tuntuvat nousevan huolia vahvempina teemoina esiin. Kilpailun perusteella vaikuttaa sitä, että luonto on monille suomalaisille tärkeä ja rakas, ja siellä koettuja hienoja hetkiä muistellaan vuosikymmenten jälkeenkin.
Esiraadissa toimivat Suomen luonnonpäivän ohjausryhmän lisäksi kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi, kriitikko Vesa Rantama, kriitikko Aleksis Salusjärvi ja kirjastovirkailija Henriika Tulivirta.
”Hyttyset tanssii lintujen lauluja” - tällä runolla 3- vuotias Pihla osallistui runokilpailuun. Muut kilpailuun osallistuneet luontorunot löytyvät Ylen sivuilta
Elokuussa Radio Suomen Luonto-Suomi -lähetyksessä keskusteltiin luontorunoista ja runokilpailusta kulttuuritoimittaja Minna Joenniemen, kriitikko Vesa Rantaman, viestintäpäällikkö Matti Niemisen ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaron kanssa.
Teksti ja kuvat: Minna Pyykkö, Yleisradio
Paluu etusivulle