Uutinen 23.11.2020 klo 13.50
Elokuun alussa parikymmentä asiantuntijaa kokoontui Pyhä–Luoston kansallispuistoon Itä-Lapissa etsimään niin monta lajia kuin 24 tunnissa ehtii. Vaikka kansallispuiston lajistoa on kartoitettu vuosien varrella, tuore tieto on tarpeen. Tunnistus valmistui kuun lopussa: kansallispuistosta löytyi yhden vuorokauden aikana 896 lajia, joista noin 300 on puistolle kokonaan uusia!
”Nyt tiedämme entistä paremmin mistä kaikesta meidän tulee kansallispuistossa pitää huolta”, kertoo erikoissuunnittelija Pauliina Kulmala Metsähallituksen Lapin Luontopalveluista. ”Bioblitzit ovat erinomainen tapa saada yhteen iso joukko asiantuntijoita keräämään kerralla paljon tietoa tietyltä alueelta.”
Erikoissuunnittelija Kaisa Junninen kartoittaa kääpiä. Kuvat Erkki Ollila, Metsahallitus.
Tuhatheltta, orapiimäheikki ja metsänemä
Sienistä erittäin uhanalaisen tuhatheltan ja harvinaisen kostikan löytyminen ilahdutti. Molempia on löydetty aiemmin vain tusinasta paikasta maastamme. Myös kymmeniä uusia sienilajeja havaittiin, esimerkiksi hyvin harvinainen, vain parin sentin pituinen hentoinen pikkukarvaslakki, joka viihtyy vanhoissa, rehevissä kangasmetsissä.
Putkilokasveista metsänemän, harvinaisen lehtivihreättömän kämmekän löytyminen riemastutti myös. Vaarantunutta metsänemää ei ole aiemmin löydetty kansallispuiston lähialueiltakaan. Sammalista isoriippusammal löydettiin ensimmäistä kertaa näin pohjoisesta. Erityisen merkittävä löytö oli rehevässä puronvarsikorvessa piilotellut hyvin harvinainen pikkupurosammal, jota on aiemmin löytynyt Suomessa vain yhdestä paikasta.
Kostikka sieni kasvaa lahopuulla, ja sitä on tavattu Suomessa kymmenessä paikassa.
Hyönteisistä löydettiin muun muassa orapiimäheikki, rimpiryönikkä ja mujukilvekäs, joista kaksi ensimmäistä ovat sääskiä ja kolmas vesiperhonen. Lantakuoriaisia löytyi kymmenisen lajia. Porot ja hirvet luovat niille paljon elinympäristöjä.
Eniten havaittiin erilaisia hyönteisiä, kaikkiaan 244 lajia pistiäisistä luteisiin. Seuraavaksi suurin lajiryhmä olivat putkilokasvit, 202 lajia. Sieniä löytyi 189 ja sammaleita 176 lajia. Lisäksi havaittiin jäkäliä, lintuja, nisäkkäitä, sammakkoeläimiä, hämähäkkieläimiä, matelijoita ja juoksujalkaisia.
Havaituista lajeista 24 on uhanalaisia ja 25 silmälläpidettäviä.
Mikä Bioblitz?
Maraton oli osa maailmanlaajuista kartoitustapahtumien eli Bioblitzien ketjua, joka on alkanut 1990-luvulla Yhdysvalloista ja levinnyt National Geographic Societyn kannustamana laajalle. Suomessa Metsähallitus on järjestänyt Bioblitzejä hallinnoimillaan luonnonsuojelualueilla viiden vuoden ajan.
Tuttu laji tukkimiehentäi, joka on levinnyt laajalti Euroopassa ja Aasiassa.
Kartoittamassa oli asiantuntijoita mm. Metsähallituksen Luontopalveluista, ELY-keskuksista, Suomen ympäristökeskuksesta ja Turun yliopistosta, erityisaloinaan putkilokasvit, sienet, sammalet ja hyönteiset. Mukana oli myös pitkän linjan asiantuntevia lajiharrastajia. Moni lajiryhmä jäi kuitenkin vielä kartoituksen ulkopuolelle. Myös tapahtuman ajankohta vaikuttaa siihen, mitä lajeja silloin voidaan havaita. Kattavampi tieto lajeista ja muutoksissa niiden esiintymisessä kerätään pitkäjänteisellä kartoitustyöllä ja lajiesiintymien seurannalla.
Teksti: Pirjo Rautiainen, Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut
Paluu etusivulle