Uutinen 17.5.2021 klo 13.10
Suomen kestävän kehityksen politiikkaa vuonna 2019 arvioinut Polku2030 -hanke suositti, että hallitus käynnistäisi prosessin, jossa tuotetaan kansallinen, vuoteen 2030 ulottuva tiekartta vahvistamaan politiikan tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta kestävän kehityksen näkökulmasta. Arviointiraportin suositusta on kuluvana vuonna toimeenpantu kahdessa prosessissa, joista toinen pääsi maaliin hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa, ja toinen valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Hallituksen kestävyystiekartta asettaa ekologisen kestävyyden tavoitteita vuodelle 2030
Hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa julkistettiin hallituksen kestävyystiekartta, johon on koottu sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytila ja hallituksen tavoitteet vuodelle 2030. Tiekartta konkretisoi hallitusohjelman tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. Tiekartan mukaan kehitys on kestävää, kun ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteet toteutuvat ja tukevat toisiaan.
Kaupunkiviljely on keino lisätä luonnontuntuista viihtyvyyttä ja samalla tuottaa lähiruokaa. Kuvat Riku Lumiaro.
Hallituksen kestävyystiekartassa ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä toimia maapallon kantokyvyn asettamissa rajoissa. Tavoitteena on turvata luonnonjärjestelmien toiminta ja uusiutumiskyky nyt ja tulevaisuudessa. Ekologisen kestävyyden edellytyksenä on, että ihmisen ja yhteiskunnan toiminnan synnyttämä ympäristökuormitus ja vaikutukset ympäristöön ovat tasolla, jolla ne eivät uhkaa ekosysteemejä eivätkä aiheuta laji- ja luontokatoa.
Kestävyystiekartta sisältää positiivisen ja mukaansatempaavan vision Suomen ekologisen kestävyyden tilasta 2030 -luvulla: ”2030 -luvun Suomi on säilyttänyt asemansa maailman innovatiivisimpien maiden joukossa ja talouskasvu on kestävää perustuen luonnonvarojen kestävälle ja säästeliäälle käytölle sekä aineettomalle arvonluonnille. Suomen viennin kestävät ratkaisut perustuvat mm. puhtaaseen energiaan ja vähähiilisyyteen, uusiutuviin raaka-aineisiin, kiertotalouteen, puhtaaseen ruokaan, elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamiseen sekä näihin liittyviin teknologioihin. Suomi kuuluu maailman kärkimaihin kiertotaloudessa, korkean jalostusarvon biotuotteissa, vähäpäästöisissä energiajärjestelmissä sekä ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.”
Vision saavuttamista konkretisoivat viisi tiekartan tavoitetta
- Suomi etenee vauhdikkaasti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa
- Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytetty
- Suomen vesistöjen ja erityisesti rannikkovesien ekologinen tila on parantumassa
- Resurssituottavuus ja kiertotalousaste ovat parantuneet ja uusiutumattomien luonnonvarojen kotimainen kulutus on kääntynyt laskuun
- Suomalainen julkinen päätöksenteko on luontoa kunnioittavaa
Kunkin tavoitteen alle on kirjattu konkreettisia alatavoitetta, jotka täsmentävät mitä hallitus tavoitekirjauksilla tarkoittaa. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisen alatavoitteita ovat seuraavat:
- Luonnon monimuotoisuutta huomioidaan kaikessa toiminnassa ja tavoitteena on, että luonnon monimuotoisuus ei heikkene.
- Luontopääoman ja ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvo tunnetaan ja luonnon hyödyt on tehty näkyväksi osana päätöksentekoa.
- Heikentyneitä ekosysteemejä ennallistetaan kustannustehokkaasti
- Päätöksenteko perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon ja varovaisuusperiaatteen noudattamiseen.
- Suomi kantaa vastuunsa kansainvälisestä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta aktiivisesti.
- Ruoantuotanto on kannattavaa, ilmasto- ja monimuotoisuusystävällistä ja resurssitehokasta.
Hallituksen kestävyystiekartta käsittelee ekologisen kestävyyden lisäksi vastaavalla tavalla myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Hallitus jatkaa kestävyystiekartan työstöä. Jatkotyössä keskitytään tarkastelemaan kestävyyden kolmen osa-alueen keskinäisriippuvuuksia ja kokonaisuuden muodostamaa koherenssia. Jatkotyössä myös vahvistetaan eri kestävyyden ulottuvuuksien tietopohjaa sekä eri osa-alueiden kansainvälistä vertailtavuutta. Valmistelu tehdään VNK:n ja ministeriöiden yhteistyönä, ja tavoitteena on hyödyntää vuosittain päivitettävää kestävyystiekarttaa hallituksen politiikkaa ohjaavana asiakirjana.
Helsingin Arabianrannassa on yhdistetty toimivasti luonnonläheisyys ja asumisen ja rakentamisen uudet suuntaukset.
Kestävän kehityksen toimikunnassa valmistellaan kansallista Agenda2030 tiekarttaa
Hallituksen kestävyystiekartan ohella alkuvuonna on valmisteltu kansallista Agenda2030 -tiekarttaa. Valmistelun pääfoorumina on Suomen kestävän kehityksen toimikunta, ja työn lähtökohtana on globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda2030:n tavoitteiden saavuttaminen vuosikymmenen loppuun mennessä.
Hallituksen kestävyystiekarttatyöhön verrattuna keskeisiä eroja ovat rajaus ja lähestymistapa: Hallituksen kestävyystiekartta on valmisteltu valtioneuvostossa ja keskittyy valtion ja hallinnon rooliin. Toimikunnan Agenda2030 tiekarttatyölle leimallista on puolestaan koko yhteiskunnan osallistaminen sekä valmisteluun että myöhemmin toimeenpanoon. Hallituksen kestävyystiekarttatyö keskittyi tässä vaiheessa tavoitteiden määrittelyyn. Toimikunnan Agenda2030-tiekarttatyön ytimessä ovat puolestaan keskeisten järjestelmätason muutoskysymysten määrittely, ja niitä edistävien yhteiskunnan eri osa-alueille sijoittuvien toimien määrittely. Erilaisesta rajauksesta ja lähestymistavasta huolimatta – tai oikeastaan juuri siitä johtuen – hallituksen kestävyystiekartta ja toimikunnassa valmisteltava Agenda2030 -tiekartta tukevat ja täydentävät erinomaisesti toisiaan.
Energia- ja liikennesektorien hiilineutraalisuus edellyttää laaja-alaista muutosta vakiintuneisiin käytäntöihin.
Toimikunnan Agenda2030-tiekartan valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa jatkotyön rungon muodostavat kuusi muutosaluetta on määritelty. Muutosalueet ovat:
- Kestävä ruokajärjestelmä
- Kestävä energiajärjestelmä
- Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö
- Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat
- Hyvinvointi, terveys ja yhteiskunnallinen osallisuus
- Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus
Seuraavaksi toimikunnan jäsenet uppoutuvat Aalto-yliopiston fasilitoimaan murrosareena -työskentelyyn, jossa kunkin muutosteeman sisällä tunnistetaan konkreettisia toimia tavoiteltavan muutoksen edistämiseksi eri puolilla yhteiskuntaa. Murrosareenatyöskentelyn tulokset valmistuvat alkusyksyllä, ja Agenda2030-tiekartan olisi tarkoitus valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Teksti: Sami Pirkkalaon Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri, ja luotsaa Agenda2030 -tiekartan valmistelua toimikunnassa. Valtioneuvoston kanslian kestävän kehityksen johtavana asiantuntijana hän on ollut tiiviisti mukana hallituksen kestävyystiekartan valmistelussa.
Paluu etusivulle