Uutinen 18.5.2021 klo 11.14
Euroopan komissio julkaisi vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian toukokuussa 2020. Strategiassa on esitetty koko EU:ta koskevat tavoitteet toimiksi luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi vuoteen 2030 mennessä. Strategia edellyttää luonnonsuojelun ja ennallistamisen tehostamista sekä monia uusia toimia vähentää ihmisen aiheuttamaa luontokatoa.
Strategian toteuttaminen edellyttää koko EU:n laajuisen suojelualueverkoston kehittämistä sekä kansallisten luonnon ennallistamissuunnitelmien laatimista. Suomessa strategia mahdollistaa entistä tehokkaamman luonnon monimuotoisuuden turvaamisen. Tutkimuksien mukaan Suomen lajit ja luontotyypit uhanalaistuvat, eli toimille on tarvetta.
Keväisessä lehdossa pääsee ihailemaan luonnonkukkien loistetta. Lehdot ovat uhanalaisin metsien luontotyyppi Suomessa. Kuvat Riku Lumiaro.
Arvion taustalla laajapohjaista tutkimusta
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö rahoittivat Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) hankkeen, jossa pyrittiin arvioimaan, miten EU:n 2030 biodiversiteettistrategian asettamat tavoitteet tulee huomioida Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian suunnittelussa. Työssä arvioitiin 1) Lähtötilanne strategian sisältämien määrällisten suojelu- ja ennallistamistavoitteiden osalta, ja 2) Strategian sisältämien määrällisten tavoitteiden vaikutuksia, mikäli tavoitteet toteutettaisiin Suomessa täysimääräisesti.
Lähtötilanteen kartoituksessa hyödynnettiin aikaisemmin ilmestyneitä raportteja ja tutkimusjulkaisuja, asiantuntija-arvioita sekä erilaisia tilastoja ja tietokantoja. Lähtötilanteen kartoitus toteutettiin nopealla aikataululla, sillä strategian kansalliset määritelmät ja tarkennukset tulee tehdä vielä vuoden 2021 aikana. Hankkeeseen osallistui yhteensä 70 SYKEn ja Luken tutkijaa ja asiantuntijaa strategian kaikilta osa-alueilta.
Suojelun tehostaminen nostaa kustannuksia
Merkittävä osa Suomen luontotyypeistä ja elinympäristöistä tarvitsee lisäsuojelua. Luonnonvarojen käytön kasvu ja ilmastonmuutos heikentävät luontotyyppien ja lajiston tilaa. Biodiversiteettistrategian mukaisen 30 prosentin suojelutavoitteen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, ekosysteemien muutosketteryydelle ja ihmisen hyvinvoinnille.
Suojelun kustannukset tulevat mahdollisesti olemaan merkittäviä etenkin puustoisten yksityismaiden kohdalla. Taloudelliset vaikutukset arvioitiin sidosryhmille suunnatun kyselyn osalta metsätaloudelle kielteisiksi. Mallinnuksen perusteella vaikutukset kantorahatuloihin, hakkuukertymiin ja metsäteollisuuden tuotantoon ovat kuitenkin vähäiset verrattuna näiden vaihteluun 2000-luvulla tai lopputuotteiden kysynnän mahdollisiin vaikutuksiin.
Etelä- ja Keski-Suomen vielä suojelemattomat vanhat metsät sijaitsevat pääosin yksityismailla. Puun hinnan mahdollinen nousu kasvattaa myös suojelun kustannuksia, kun suojelusta maksetaan täysi korvaus metsäomistajille.
Selvityksessä nousi esille useita kansallisten ja kansainvälisten tilastojen kehittämistarpeita. Esimerkiksi pinta-alaltaan merkittävin metsien suojelutilastoista puuttuva tieto on kuntien ja kaupunkien virkistysalueet. Seurannan kehittämistarve liittyy useaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteeseen ja yhdessä tilastojen kehittämisen kanssa se on edellytys tavoitteiden onnistuneelle toteuttamiselle.
Lajien ja luontotyyppien suojelua ja ennallistamista
Strategian mukaan EU:ssa tulisi suojella vähintään 30 prosenttia maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista. Vähintään 10 prosenttia EU:n maa-alueista ja 10 prosenttia EU:n merialueista tulisi kuulua tiukan suojelun piiriin.
Strategiassa todetaan, että kaikki EU:n jäljellä olevat iki- ja aarniometsät tulee suojella tiukasti. Lisäksi strategiassa pidetään tärkeänä myös muiden merkittävien hiilipitoisten ekosysteemien, kuten turvemaiden, niittyjen, kosteikkojen ja meriruohoniittyjen tiukkaa suojelua.
Strategissa on kiinnitetty huomiota maa- ja meriekosysteemien ennallistamiseen. Tavoitteena on palauttaa ennalleen heikentyneet ekosysteemit. Strategian mukaan komissio esittää vaikutusten arvioinnin perusteella ehdotuksen oikeudellisesti sitoviksi EU:n luonnon ennallistamistavoitteiksi vuonna 2021.
Polttamalla ja raivaamalla ennallistettua kanervanummea Saaristomeren kansallispuistossa. Varsinkin perinnebiotooppien ja ojitettujen soiden luontoarvojen säilyttäminen edellyttää hoitoa ja ennallistamista.
Ennallistamistavoite koskee etenkin ekologiselta tilaltaan heikentyneitä ekosysteemejä, joilla on suuri potentiaali sitoa ja varastoida hiiltä sekä ehkäistä ja vähentää luonnonkatastrofien vaikutuksia. EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkien suojeltujen luontotyyppien ja lajien suojelun kehityssuuntaukset ja suojelun tila eivät heikkene vuoteen 2030 mennessä.
Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että vähintään 30 prosenttia lajeista ja luontotyypeistä, joiden tila ei ole tällä hetkellä suotuisa, kuuluu vuonna 2030 tähän luokkaan tai että niiden kehityssuuntaus on erittäin myönteinen. Parannuspotentiaalia annetussa aikaikkunassa löytyy mm. rannikon ja perinnebiotooppien aktiivista hoitoa vaativista luontotyypeistä sekä laajalti eri lajiryhmistä.
Torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä tulee vähentää ja maatalousalueiden monimuotoisuutta parantaa
Strategiassa tavoitteeksi on määritetty, että kemiallisten torjunta-aineiden kokonaiskäyttöä ja niistä aiheutuvia riskejä vähennetään 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vaarallisimpien torjunta-aineiden käyttöä tulee vähentää 50 prosenttia. Tavoitteena on myös vähentää lannoitteiden ravinnehävikkiä vähintään 50 prosenttia varmistaen samalla, että maaperän hedelmällisyys ei heikkene.
Strategian mukaan tämän oletetaan vähentävän lannoitteiden käyttöä vähintään 20 prosenttia. Tavoitteena on, että 10 prosentilla maatalousmaasta on hyvin monimuotoisia maisemapiirteitä, kuten suojakaistoja, vuoroviljelyyn kuuluvaa ja kuulumatonta kesantomaata, pensasaitoja, tuottamattomia puita, pengerseiniä ja lammikoita. Lisäksi strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että vähintään 25 prosenttia EU:n maatalousmaasta on oltava luonnonmukaisesti viljeltyä vuoteen 2030 mennessä.
Muihin EU-maihin verrattuna Suomessa käytetään vähemmän torjunta-aineita. Siitä huolimatta on tutkimuksissa havaittu viitteitä siitä, että eri torjunta-aineiden yhteisvaikutus heikentää pölyttäjien elinkykyä ja rypsin satoisuutta.
Myös agroekologisten menetelmien hyödyntämistä tulee lisätä nykytasolta huomattavasti. Euroopan komissio tekee vuonna 2021 ehdotuksen EU:n metsästrategiaksi, johon sisältyy etenemissuunnitelma vähintään 3 miljardin puun istuttamiseksi EU:ssa vuoteen 2030 mennessä täysin ekologisia periaatteita noudattaen. EU:n biodiversiteettistrategiassa on asetettu tavoitteeksi myös vähentää punaiselle listalle kuuluvien lajien vieraslajien aiheuttamaa uhkaa 50 prosentilla. Yksi moneen näistä tavoitteista liittyvä tarve on saada pölyttäjäkantojen taantuminen pysäytetyksi.
Lisäksi tavoitteena on, että pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamisessa on edistytty merkittävästi. Samoin strategiassa kehotetaan vähintään 20 000 asukkaan kaupunkeja laatimaan kaupunkien viherryttämissuunnitelmia vuoden 2021 loppuun mennessä. Tavoitteena on, että kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä EU:n kaupunkien viheralueilla eikä muilla herkillä alueilla.
Patojen ja vaellusesteiden purkua
Vesiekosysteemien osalta strategiassa on asetettu yhdeksi tavoitteeksi, että häviämisvaarassa olevien lajien riskiä joutua sivusaaliiksi on vähennettävä tasolle, joka mahdollistaa lajien täysimääräisen elpymisen. Tämä pätee myös lajeihin, joiden suojelun tai elinympäristön tila on huono.
Lisäksi muiden lajien sivusaaliiksi päätyminen on estettävä kokonaan tai jos se ei ole mahdollista, minimoitava, jotta lajien suotuisan suojelun taso ei vaarannu. Strategiassa on mainittu tavoitteena, että kalastuksen ja kaivostoiminnan kielteisiä vaikutuksia herkkiin lajeihin ja luontotyyppeihin, myös merenpohjaan, vähennetään merkittävästi vesiympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi.
Suomessa on tuhansia erilaisia patoja, tierumpuja ja muita rakennelmia virtavesissä, jotka estävät kalojen ja monien muiden vesieliöiden vaellukset.
Makean veden ekosysteemien hyvän tilan palauttamiseksi EU:n vesialan lainsäädäntökehyksen täytäntöönpano on viivästynyt ja sen valvonnassa on puutteita. Strategiassa esitetään vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseksi lisätoimia makean veden ekosysteemien ja jokien ekologisten toimintojen ennallistamiseksi. Lisätoimet voidaan toteuttaa osin esimerkiksi poistamalla tai mukauttamalla rakenteita, jotka estävät vaelluskalojen kulkua sekä veden ja sedimenttien luontaista kulkeutumista.
Strategiassa esitetään, että EU:n alueella vähintään 25 000 kilometriä jokia palautetaan vapaasti virtaavaan tilaan vuoteen 2030 mennessä poistamalla pääasiassa vanhentuneita esteitä ja ennallistamalla tulvatasankoja ja kosteikkoja. Jäsenvaltioiden tulee myös tarkastella uudelleen vedenotto- ja patoamislupia ekologisten jatkumoiden toteuttamiseksi.
Teksti: Saija Koljonen ja Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus
Lisätiedot
Erikoistutkija Saija Koljonen, SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 791
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle