Kalastajia on ollut valtion vesillä ennätyksellisen paljon tänä kesänä. Kesä- ja heinäkuu ovat myös olleet niin kuumat, että Metsähallitus joutui heinäkuun alussa keskeyttämään lupamyynnin kriittisen lämpimillä vesillä lohikalojen suojelemiseksi. Elokuun alussa vedet olivat viilenneet, että koskikohteet voitiin avata.
Langinkosken vapakalastusalueella oli paikoin hiljaista lupamyynnin keskeytyessä keskikesän helteiden ajan. Kuvat Riku Lumiaro.
Koskikohteet ovat muinakin vuosina olleet suosituimpia ja loppuunmyytyjä, mutta tänä vuonna kalastuslupia on loppunut myös sellaisilta kohteilta, jotka kattavat laajoja vesialueita ja joissa kiintiö on aiemmin riittänyt kuten Lapin erämaissa. Inarijärvellä Metsähallituksen myöntämät kalastusluvat myytiin loppuun ensimmäistä kertaa historiassa. Inarijärvi on Suomen kolmanneksi suurin järvi, jonka pinta-ala on 1 084 km².
Miksi luvat loppuivat juuri tänä kesänä?
Kalastus on ollut poikkeuksellisen suosittua nyt kaksi vuotta peräkkäin. Syynä on ainakin osittain koronapandemia, joka on lisännyt vapaa-ajan viettoa kotimaan luonnossa.
Kasvanut kalastusinnostus ei kuitenkaan yksin selitä lupien loppumista. Joidenkin Lapin kohteiden kysyntää lienee lisännyt se, ettei Tenolla ole saanut tänä kesänä kalastaa lohta. Lisäksi Norjan kalavesille on ollut tavallista vaikeampaa päästä. Pohjoisen Suomen kalastus on voinut olla vilkkaampaa myös eteläisempien virtavesien lupamyyntikeskeytyksien takia.
Koskikohteilla luvat loppuivat määräajaksi helteiden vuoksi, sillä yli 20-asteisen veden on todettu olevan huomattava riski lohikaloille.
”Kun kalastaja vapauttaa rauhoitetun kalan, sen selviytyminen väsytyksen jälkeen on äärettömän epävarmaa lämpimässä vedessä. Kaloille aiheutuu pyynnistä ylivoimainen stressi”, kertoo ylitarkastaja Mika Laakkonen Metsähallituksen Eräpalveluista. Rauhoitettuja kaloja ovat esimerkiksi alamittaiset tai rasvaevälliset taimenet.
Kalastuskohteiden lupakiintiöt turvaavat kestävä kalastusta
Metsähallituksen kalastuspaikat ovat yleensä vaelluskalavesien virta- ja koskipaikkoja tai rauhoitettuja erityisalueita, joissa kalastamiseen tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi vapalupa.
Lupakiintiöiden avulla säädellään kalastusmääriä ja turvataan kalakantojen säilyminen. Lupatuotot käytetään kalavesien hoitoon.
Innokas kalastaja Metsähallituksen lupa-alueella Juutuanjoella.
Metsähallitus ei myynyt tänä vuonna ulkopakkakuntalaisille lainkaan kalastuslupia Tenoon laskeviin Utsjokeen tai Vetsijokeen lohikantojen suojelemiseksi. Utsjoen kunnan asukkaat saattoivat kalastuslain mukaisesti kalastaa muita kaloja kuin lohta.
Vaikka lupamyynti keskeytettiin joillakin alueilla kesällä 2021, jo ostettuja lupia ei peruttu, vaan kalastajat saivat siirtää lupia myöhäisempään ajankohtaan. Monilla järvillä ja lammilla saa kuitenkin kalastaa yhdellä vavalla ilman erillistä kalastuslupaa, kun vain maksaa kalastonhoitomaksun. Valtion kalastonhoitomaksu tulee maksaa joka tapauksessa, jos on 18–64 vuoden ikäinen ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä.
Teksti: Tiina Grahn Metsähallitus
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle