Uutinen 24.8.2021 klo 14.13
Koronapandemia on siirtänyt kahdesti kansainvälisten biodiversiteettineuvotteluiden (COP 15) järjestämisen. Alun perin uudet vuoden 2030 biodiversiteettitavoitteet piti sopia jo vuonna 2020. Nyt syksyn 2021 kokoukset siirtyvät keväälle 2022 koronaepidemian pitkittyessä. Viivästyksistä huolimatta kansainvälisten biodiversiteettitavoitteiden työstäminen edistyy ja Suomella on merkittävä rooli luonnon monimuotoisuustavoitteiden määrittämisessä.
Ilmastonmuutos on lisännyt merkittävästi metsiä tuhoavien maastopaljoejn määrää eri puolilla maailmaa. Kuvat Riku Lumiaro.
Tieteenalojen yhteistyön merkitys systeemitason muutoksen aikaansaamiseksi on vahvistunut. Ilmastomuutoksen vauhdista muistutti elokuun alussa ilmestynyt hallitusvälisen ilmastomuutospaneelin IPCC:n raportti, jonka mukaan ilmakehä on ehtinyt lämmetä jo 1,1 astetta 1800-luvulta lähtien ja 1,5 asteen raja ylittyy näillä näkymin viimeisrään 2030-luvun alkuvuosina. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES julkaisi puolestaan kesäkuussa kaksi erillisraporttia ilmastomuutoksen ja luontokadon välisistä yhteyksistä sekä pandemiasta ja luonnon välisistä yhteyksistä.
Metsäkato ja ylikalastus kaventavat luonnon monimuotoisuutta
Luonnon monimuotoisuuden kaventumisen haasteet ovat mittavat. Maailman kalakannoista suuri osa on ylikalastettu. EU on yksi suurimpia metsäkadon aiheuttajia. Metsäkato tuhoaa monen lajien elinympäristön ja lajirunsauden sekä aiheuttaa ilmastonmuutosta. EU-maiden kulutus on yksi suurempia metsäkadon aiheuttajia, ilmenee WWF:n huhtikuussa julkaisemasta raportista. EU:n kulutus aiheutti maailmassa toiseksi eniten trooppista metsäkatoa Kiinan jälkeen.
Luonnontilaista rantametsää on raivattu mangopuuviljelmää varten.
EU-markkinoilla eniten elinympäristöjen hävitystä aiheuttavat eläinrehuksi tarkoitettu soija, palmuöljy, puutuotteet sekä kahvi ja kaakao. Yritysten vapaaehtoiset sitoumukset eivät ole onnistuneet pysäyttämään trooppisten metsien metsäkatoa. Vaikka sertifioinnilla ja muulla toimenpiteillä on ollut myönteisiä vaikutuksia, ne eivät riitä vaan tarvitsemme vahvan seuranta- ja raportointijärjestelmän sekä kaikkia velvoittavia yhteisiä toimia.
Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja
Biodiversiteettisopimuksen kolmas valmistelukokous (OEWG-3) 23.8. – 3.9.2021 on merkittävä sen vuoksi, että maailman maat ottavat kantaa ensimmäisen kerran heinäkuussa julkaistuun viralliseen biodiversiteettistrategialuonnokseen. Kokous järjestetään etänä ja sitä voi seurata suoratoistona YouTube channel. Suomen valtuuskunta koostuu 30 henkilöistä eri ministeriöstä ja sidosryhmistä. Valtuuskuntaa johtaa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Suomen pääneuvottelijana Marina von Weissenberg.
Kansainvälisessä luonnon monimuotoisuuden strategian luonnoksessa esitetään yhteinen tahtotila ja 21 tavoitetta luontokadon pysäyttämiseksi ja sen tilan parantamiseksi vuoteen 2030 mennessä. EU maat ovat valmistelleet kantansa EU:n puheenjohtajamaan Slovenian johdolla. Luonnon integroiminen eri sektoreihin, haitallisten vieraslajien kitkeminen, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen, metsät, meret ja sisävedet sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat osa pakettia muiden asioiden ohessa. Hyvä hallinto, osallisuus ja osallistaminen kuten alkuperäiskansat, nuoret, naiset ja tytöt on tärkeä osa uutta strategiaa.
Rahoitus- ja asiantuntijatuki on biodiversiteettineuvotteluissa keskeinen asiakokonaisuus. Suomessa osaaminen on korkealla tasolla ja Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja niin neuvotteluiden tavoitteiden osalta kuin kehitysyhteisyössä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen vaikuttaa myös meidän ihmisten elämään.
Suomi pitää tärkeänä, että strategian kunniahimon taso säilyy korkeana ja tulevien vuosikymmenien toimet ovat konkreettiset ja vaikuttavia. Suomen oman ja EU:n biodiversiteettistrategioiden työstäminen ovat osa kansainväistä biodiversiteettistrategian valmistelua.
CBD-sopimusaikataulu kohti COP-15-kokousta
- Sopimuksen avoimen työryhmän kolmas kokous (OEWG-3) etänä 23.8.-3.9.2021. Suomen valtuuskunta 30 henkilöä eri ministeriöistä ja sidosryhmistä.
- Ministerikeskustelu ”Banging Heads Together” 30.8.2021.
- COP-15 avaus (vaihe 1.) 11.-15.10 Kunming, Kiina. Kokous kattaa myös Cartagenan pöytäkirjan MOP-10 ja Geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa Nagoyan pöytäkirjan MOP-4. Korkean tason osuus 12.-13.10.2021. Deklaraatio valmisteilla. Tilaisuus COVID-19 vuoksi suppeana suurlähetystöt Kiinassa ja etänä.
- Tieteellis-Teknisen työryhmän SBSTTA-24, Toimeenpanokokous SBI-3 ja OEWG-3, 10.-31.1.2022 (tbc) Geneve, Sveitsi.
- EU neuvoston kv. biodiversiteettiryhmä valmistelee EU:n kannat 2021 - keväällä 2022.
- Päätelmät (COP-15) FR EU pj maaliskuussa 2022.
- Biodiversiteettisopimuksen COP-15 Kunming, Kiina 25.4-8.5.2022 (jos COVID19 edelleen kokouspaikka siirtyy mahdollisesti Montreal, Kanada)
Teksti ja lisätiedot
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö
Lue aiheesta lisää
Paluu etusivulle