Uutinen 23.11.2021 klo 10.56
Lopulliset tavoitteet maiden yhteisistä päämääristä, mittareista ja toimista, jolla globaali luontokato pysäytetään, on määrä hyväksyä Kunmingissä, Kiinassa toukokuussa 2022. Pöydällä on keskeisesti koko neuvottelulopputuloksen tasoon vaikuttava kysymys biodiversiteettirahoituksen tasosta sekä kunnianhimoisia suojelu- ja ennallistamistavoitteita, kuten suojella globaalisti vähintään 30 % maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä.
Biodiversiteettisopimuksen kunnianhimon tasoa pidettiin tärkeänä onnistumisen kannalta päämiesten ja ministereiden linjauksissa CBD sopimuksen 15. osapuolikokouksen (COP-15) ensimmäisessä osassa Kunmingissä, Kiinassa 11.–15.10. ”Uudet tavoitteet vuoteen 2030 tulee olla kunniahimoiset, selkeät, realistiset ja määrälliset (ns. SMART) luontokadon pysäyttämiseksi korostivat monet presidentit, päämiehet ja ministerit yksimielisesti”.
Brasilian rantasademetsistä ei ole kuin rippeitä jäljellä. Kuvat Riku Lumiaro.
Luontokadon kiihtyminen globaalisti edellyttää rutkasti lisätoimia kaikkialla mukaan lukien eri sektoreissa, kuten metsä-, kala- ja maataloudessa, kaivos- ja maankäytössä sekä merten- ja luonnonvarojen osalta ja yritysmaailman toimissa. Luonnon integroiminen eri sektoripolitiikkoihin sekä monimuotoisuuden ja ilmastomuutoksen välisten kytkösten osoittaminen tulee edistää ja tehostaa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.
Biodiversiteettisopimuksen uudessa luonnosesityksessä vuoteen 2030 mennessä on neljä päämäärää ja 21 tavoitetta luontokadon pysäyttämiseksi ja sen tilan parantamiseksi. Luonnon valtavirtaistaminen eri sektoreihin, tiedon ja viestinnän lisääminen, haitallisten vieraslajien kitkeminen, uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen, metsät, meret ja sisävedet sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat osa pakettia. Hyvä hallinto, osallisuus ja osallistaminen kuten alkuperäiskansat, nuoret, naiset ja tytöt sekä yritykset ja rahalaitokset ovat tärkeä osa uutta strategiaa.
Suomella merkittävä rooli
Kunmingissä Kiina otti alusta lähtien isännän roolin presidentti Xi Jinping johdolla ja Suomella oli näkyvä rooli korkean tason osuudessa 12.–13.10. Kiina toivoi päättäjien ja ministerien välittävän vahvan poliittisen viestin osapuolikokoukselle uuden biodiversiteettikehyksen merkityksestä luontokadon pysäyttämiseksi.
Kokouksen korkean tason osuuden pääteema oli biodiversiteetin merkitys laajalti yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointiin sekä biodiversiteetin valtavirtaistaminen eri politiikan sektoreihin “Ecological civilization: Building a shared future for all Life on Earth”. Korkean tason osuudessa keskusteltiin biodiversiteetin hyödyistä ja sen yhteyksistä ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja luonnon merkityksestä kestävään kehitykseen. Näihin liittyen käytiin keskusteluja uusista mahdollisuuksista suojelun, biodiversiteetin kestävän käytön ja geenivarojen hyötyjen kannalta. Tähän liittyi myös uusien rahoitustarpeiden ja toimintavalmiuksien parantaminen erityisesti kehitysmaissa.
Luonnon monimuotoisuuden merkitys ja ilmaston kytkeytyneisyys sekä uudet tutkimustulokset (mm. IPCC ja IPBES) nousivat korkean tason osuuden keskustelun keskiöön. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistui HLS pyöreän pöytään keskusteluun 12.10.2021 jossa hän korosti ilmastomuutoksen- ja luonnon välisistä kytköksistä ja ratkaisuista.
Ilmastonmuutos kiihdyttää aavikoitumista, mikä heikentää merkittävästi ihmisten elinmahdollisuuksia erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
Korkean tason osuudessa keskiviikkona 13.10. hyväksyttiin Kunmingin julistus, joka antoi vahva poliittisen viestin päättäjiltä ja ministereiltä ensi kevään osapuolikokoukseen (COP15.2).
Julistusluonnosta kommentoitiin ennen kuin se hyväksyttiin ja EU, mukaan lukien Suomi, sai läpi lisäykset ihmisoikeuksista, naisten, tyttöjen ja alkuperäiskansojen roolista ja osallistumisesta, kiertotalouden merkityksestä ja haitallisten tukien poistamisesta.
Kunmingin julistuksen tavoitteet
Kunmingin julistuksessa todetaan, että tämä vuosikymmen on ratkaiseva haaste ihmisille ja luonnolle. Useat maat edellyttivät, että globaalisti vähintään 30 % maa- ja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä. Luonnon monimuotoisuuden seuranta, raportointi ja arviointi tulee olemaan keskeinen osa kokonaisuutta. Kehyksen tulee olla tehokas, jotta luontokato saadaan pysäytettyä ja ollaan elpymisen tiellä vuoteen 2030 mennessä. Pandemian jälkeiset elvytyspolitiikat tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä mukaan lukien on kiinnitettävä huomiota ihmisten vaikutuksiin luontoon ja niihin mekanismeihin jotka luonnossa säätelevät tauteja ja tautien epidemiologiaa.
Kunmingissä päätettiin myös budjetista. Pandemian vuoksi kokouksessa päätettiin väliaikaisesta budjetista vuoteen 2022 budjettiryhmän esityksen mukaan. Budjetti on väliaikainen, jotta sopimuksen toimintojen ja sihteeristön toiminnat voidaan turvata. Budjetin koko on nyt 18 439 546 USD. Budjettia avataan uudestaan osapuolikokouksen toisessa osassa keväällä 2022 Kunmigissä, Kiinassa. Kiina ilmoitti myös, uudesta Kunming rahastosta jonka tarkoitus on tukea kehitysmaiden suojelualueiden perustamista ja niiden tehokkaasta hallinnoimisesta. Elinympäristöjen pirstoutuminen ja häviäminen uhkaavat hyvinvointia edelleen. Tämän rahaston tavoitteista ja jakoperusteista tarvitaan lisätietoa mutta kaikki lisämääräraha on nyt tarpeen.
Suomen biodiversiteettistrategian ja toimintaohjelman työstäminen on osa kansainvälistä toimeenpanoa ja sopimuksen toteutusta.
Aasian talousmahtien Kiinan ja Intia keskiluokkaistuminen lisää luonnonvarojen kulutusta ja energian käyttöä.
Miksi monimuotoisuus pitäisi kiinnostaa nyt aiemmin enemmän? Koska luontokadon riskeistä on suora yhteys talouteen ja ihmisten hyvinvointiin. Professori Partha Dasguptan puheenvuoro Kunmingissä, ja hänen raporttinsa alleviivaa ja nostaa esille luonnon taloudellisen arvon, luontopääoman ja luontokadon seuraukset laajasti. Yhteenvetona hän totesi, ”törsäämme luonnon pääomaa nopeammin kuin se ehtii uusiutua ja jos tämä jatkuu ja yritykset ja pankit rahoittavat ja tukevat tätä toimintaa olemme hukassa”.
Ihminen ja talous ovat täysin riippuvainen luonnosta, ja luontokadon häviäminen on jopa ilmastomuutostakin isompi riski. Mitä tapahtuu, jos kasvien ja hyönteisten pölytystoiminta loppuu ilmastonmuutosten ja muiden häiriöiden takia?
Luontopääoman hupeneminen ja siihen liittyvät syy- ja seuraussuhteet ja yritysten- ja ihmisten toiminnan vaikutukset arvoketjuihin pitää tunnistaa, jotta ratkaisut ovat läpinäkyvät ja uskottavat. ”Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen vaatii vahvaa suojeluun sitoutumista ja pitkäjänteistä työtä luontopääoman huomioimiseksi ja siihen liittyvien indeksien ja standardien käyttö”, toteaa ympäristöneuvos, Suomen pääneuvottelija Marina von Weissenberg. Johdetaanko yrityksiä niin, että estetään monimuotoisuuden heikkenemistä vai syödäänkö pääomaa ja ratkaisumahdollisuudet tulevaisuudessa?
Jatkotyö ja seuraavat askeleet
Seuraava tärkeä paalupaikka on 12.–28.1.2022 Genevessä, Sveitsissä, jolloin on rinnakkaiskokoukset toimeenpanosta, tieteellisistä kysymyksistä sekä post-2020 globaalista kehyksestä. Genevessä jatketaan siitä, mihin elo-syyskuun työryhmän kokouksessa jäätiin ja neuvotellaan maailmanlaajuisesta biodiversiteettikehyksestä luontokadon pysäyttämiseksi, toden teolla.
COP-15 toinen osa järjestetään 25.4.–8.5.2022 Kunmingissa, Kiinassa. Jatkotyöskentelyn kannalta huomioitavaa on se, että keväällä EU:n puheenjohtajuus siirtyy Ranskalle. Slovenia on koordinoinut tehokkaasti ja avoimesti EU:n ja jäsenmaiden työskentelyä ennen ja COP-15.1:n aikana, ja he ovat onnistuneet työssään erinomaisen hyvin. Ranska on myös jo ilmoittanut, että tämä kokonaisuus on heille prioriteetti heidän puheenjohtajuuskaudellaan keväällä 2022.
Kalastaja vapauttaa sivusaaliina pyydystetyn rauskun takaisin mereen.
Luonnon monimuotoisuuden tilan ja kehityksen kääntäminen tarvitsee monipuolisen keinovalikoiman; lainsäädännön, haitallisten tukien karsiminen ja pitkäntähtäimen panos yli hallituskausien pohjautuen tiedeyhteisön seuranta- ja pitkäaikaisseurantatutkimuksiin. ”Muuta vaihtoehtoa muuten luontovelka tuleville sukupolville jää liian suureksi, ellei peruuttamattomaksi”, jatkaa Marina von Weissenberg.
Lisätiedot
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, ympäristöministeriö
p. 029 525 0321, etunimi.sukunimi@gov.fi
Paluu etusivulle