Uutinen 12.1.2022 klo 14.52
Purot eivät voi hyvin, sillä niistä vain noin prosentti on luonnontilaisia. Purojen kunnostaminen auttaa monia harvinaistuneita ja uhanalaisia lajeja sekä parantaa laajemminkin vesistön tilaa. Helmi-rahoituksen avulla puroja voidaan nyt kunnostaa mahtava määrä.
Metsähallituksen Luontopalvelut kunnosti ja inventoi puroja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun luonnonsuojelualueilla ennätystahtiin vuonna 2021. Myös muualla Suomessa Luontopalvelut on inventoinut suuren määrän puroja, yhteensä yli 300 km.
Purokunnostajat työn tuohussa. Kuva Henrik Kettunen.
”Kunnostimme Iijoen, Oulujoen ja Kiiminkijoen vesistöissä yhteensä 19 km ja inventoimme 105 km”, kertoo alueiden purokunnostuksista vastaava Pirkko-Liisa Luhta. ”Suunnittelija ja yhdeksän purokunnostajaa huhkivat kesän ja syksyn aikana yhteensä 351 henkilötyöpäivää. Kesän alussa työt tehtiin pääosin kolmen hengen ryhmissä, niin että yhtä aikaa oli käynnissä kolme kunnostustyömaata.”
Purojen perattuja koskia kivettiin, puroihin lisättiin puuta monipuolistamaan virtausolosuhteita ja syvyysvaihtelua sekä tulvittamaan hiekkaa. Kiintoainesta tuovia metsäojia tukittiin. Lisäksi ryhmät kunnostivat taimenien kutupaikkoja parantamalla sorapohjaa ruotsalaisella Hartijoki-menetelmällä eli möyhimällä iskostunutta pohjaa toimenpiteeseen kehitetyillä työkaluilla. Töitä vaikeuttivat elo-syyskuussa jatkuneet sateet ja niistä aiheutuneet tulvat, mutta kaikki suunnitellut kohteet kunnostettiin ja tavoitteeksi asetettu 15 km jopa ylittyi!
Osa kohteista valmistui oletettua nopeammin, mm. siksi, ettei kaikkia suunniteltuja Hartijoki-kunnostuksia voitu tehdä, kun iskostunut sorapohja oli vielä liian paksun hiekkakerroksen alla.
”Jatkossa näillä kohteilla olisi syytä tehdä lisää Hartijoki-kunnostuksia, kun sorapohjaa toivottavasti paljastuu hiekan alta tulvitusrakenteiden ansiosta. Kesän aikana kehitettiin myös olosuhteiden pakosta uusi kunnostusmenetelmä eli uittamalla tehtävät patorakenteet, kun tulvat vaikeuttivat perinteisten puusuisteiden ja tulvituspatojen rakentamista. Tulevina vuosina tulee seurata, miten uusi menetelmä toimii ja voisiko sitä käyttää myös jatkossa”, kertoo suunnittelijana toiminut Henna Kangosjärvi.
Syötteellä kalojen kunnostettu kutupaikka. Kuva Henrik Kettunen.
Metsähallitus Metsätalous Oy osallistuu Helmi-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen seudun monikäyttömetsissä ja on laatinut kunnostussuunnitelmat vuonna 2021. Viime kesänä tukittiin myös yksi kunnostettuihin puroihin johtanut oja.
Helikopterilla kaloille kutusoraa Livojokeen
Livojoen yläosan kunnostusurakka Posiolla alkoi syyskuussa vauhdikkaasti, kun jokeen tuotiin kutusoraa helikopterilla. Ennen lohikalojen kutualueiden kunnostusta tutkijat varmistivat sukeltamalla ja uudella eDNA-tutkimuksella, ettei kohteilla esiinny uhanalaista jokihelmisimpukkaa eli raakkua.
Metsähallituksen Eräpalvelut kunnosti Helmi-rahoituksen avulla Livojoen yläosalla nyt kolme koskea. Ennen suuren sorakuorman tuontia selvitettiin sähkökoekalastuksilla ja drone-kuvauksilla, ettei kohteissa ollut uhanalaisia kaloja. Sukeltamalla ja eDNA-tutkimuksilla kartoitettiin erittäin uhanalaisen raakun mahdolliset esiintymisalueet. Tutkijat ottivat Livojoen yläosista vesinäytteitä kymmenestä kohdasta, ja ne olivat kaikki laboratoriotutkimusten tuloksina raakun suhteen negatiivisia. Raakkuja ei löytynyt myöskään sukeltamalla.
Helikopterin kyydissä on mahdollista tuoda paikalle kymmeniä tuhansia kiloja kiviainesta, joista saadaan kutusoraa ja pienpoikaskivikkoja harjuksille, taimenille ja lohille. Tavoitteena on vaelluskalojen luontaisen elinkierron palauttaminen Iijokeen, jonka vesistöalueeseen Livojoki kuuluu.
Teksti: Tiina Grahn Metsähallitus
Paluu etusivulle