Uudessa LIFE-IP BIODIVERSEA –hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan ennennäkemätön määrä toimenpiteitä Itämeren lajien ja luontotyyppien suojelun tehostamiseksi.
Biodiversea-hanke lähti liikkeelle tämän vuoden alussa. Kahdeksanvuotisessa hankkeessa kehitetään käytännön toimenpiteitä meriluonnon suojelun ja kestävän käytön tueksi. Hankkeessa muun muassa kartoitetaan merialueita niiden luontoarvojen tunnistamiseksi, seurataan jo kartoitettujen alueiden tilan kehittymistä, kehitetään entistä toimivampi suojelualueverkosto, laaditaan koko Suomen rannikon mittava kunnostussuunnitelma ja toteutetaan lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien kunnostuksia. Hankkeessa tutkitaan myös ihmisen vaikutusta meriluontoon, kehitetään kestävää luontomatkailua sekä tarjotaan tietoa meriluonnon merkityksestä ja sen suojelun tärkeydestä.
Metsähallituksen koordinoiman hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 20 miljoonaa euroa. Siitä 60 prosenttia tulee Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Hankkeessa ovat mukana Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Eräpalveluiden lisäksi ympäristöministeriö, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus GTK sekä Baltic Sea Action Group BSAG.
Metsähallituksen luontokartoittajat matkalla tutkimaan rannikkoluontoa. Kuva Jon Ögård / Metsähallitus.
“Hankkeessa tarkastellaan mereisten toimijoiden rooleja ja vastuita ja pyritään edistämään laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, jotta vedenalainen monimuotoisuus voidaan ottaa entistä paremmin huomioon valuma-alueella ja merellä tapahtuvan toiminnan suunnittelussa”, kertoo projektipäällikkö Sanni Turunen Metsähallituksesta.
Kiikarissa 30 by 30 -suojelutavoitteet
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella Euroopan maa-alueista ja merien pinta-alasta 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU:n jäsenmaat suunnittelevat tämän vuoden aikana, kuinka biodiversiteettistrategian tavoitteet saavutetaan.
Biodiversea-hankkeessa selvitetään, miten “30 by 30” -tavoite voitaisiin saavuttaa Suomen merialueilla mahdollisimman tehokkaalla ja samalla yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla.
Natura 2000 -verkosto taas turvaa monimuotoisuutta myös merialueilla. Kansallinen priorisoidun rahoituksen puiteohjelma (PAF) 2021–2027 luo perusteet sille, miten EU:n yhteisörahoitusta suunnataan Natura 2000 -alueiden suojelun toimeenpanoon. Hankkeessa toimeenpannaan PAF:n mereisiä ja rannikkoon kytkeytyviä toimia Natura 2000 -verkoston vahvistamiseksi.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena keskitytään toiminnan järjestäytymiseen, toimenpiteiden suunnitteluun ja esiselvityksiin. Tulevalla maastokaudella päästään kuitenkin aloittamaan jo muun muassa kartoituksia potentiaalisilla kunnostuskohteilla ja Ahvenanmaan merialueilla sekä saariston lintulaskentoja ja pienpetopyyntejä.
Geologian tutkimuskeskus GTK aloittaa merenpohjan geologiset kartoitukset Ahvenanmaan merialueilla. Tutkittavat alueet valitaan yhteistyössä Ahvenanmaan maakuntahallituksen kanssa siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin monia eri tarpeita ja tuottavat tutkittua tietoa päätöksenteon tarpeisiin. Konkreettisesti tietoa tarvitaan esimerkiksi meriluonnon suojelun ja merituulivoiman tarpeiden yhteensovittamiseen.
”Tällä hetkellä tietomme Ahvenanmaan merialueiden merenpohjan geologiasta ja sen ominaisuuksista ovat varsin puutteellisia. Nyt tehtävät kartoitukset tuovat arvokasta lisätietoa ja faktapohjaa merenkäytön suunnitteluun”, kertoo GTK:n erikoisasiantuntija Jyrki Hämäläinen.
Särmäneula on eräs pohjoisen Itämeren vähän tunnenuista kalalajeista. Kuva Kevin O`Brien / Metsähallitus.
Biodiversea-hankkeessa tullaan tekemään erilaisia elinympäristökunnostuksia sekä kokeellisia avainlajien, kuten rakkohaurun ja näkinpartaislevien, istutuksia. Hankkeen aikana kunnostetaan myös rannikon fladoja ja kluuveja, ja näin pyritään tukemaan etenkin kevätkutuisten kalojen luonnonlisääntymistä paikallisesti. Tulevana kesänä ei vielä toteuteta konkreettisia kunnostustoimia, mutta kartoitetaan potentiaalisia kunnostettavia kohteita Suomen rannikolla ja aloitetaan ensimmäisten kunnostuskohteiden töiden suunnittelu. Kunnostuksista vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, Luonnonvarakeskus ja Åbo Akademi.
Tulevana kesänä toteutetaan myös lintulaskentoja Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Lisäksi pienpetopyyntiä tehdään uhanlaisten lintulajien suojelemiseksi Perämerellä, Merenkurkussa, Selkämerellä ja Itäisellä Suomenlahdella.
“Saaristomeren ja Suomenlahden laskennoissa pilotoidaan Luonnonvarakeskuksen kehittämää metodia, jolla laskennat toteutetaan rantautumisen sijaan veneestä käsin. Tällä tavalla saadaan katettua uusia alueita sisä- ja välisaaristosta, joissa perinteinen laskentatapa ei ole antanut tarpeeksi kattavaa tietoa esimerkiksi merihanhien määrästä”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Roland Vösa.
Lue aiheesta lisää
Paluu 3/2022 etusivulle