Suomen luonnon päivänä 27.8.2022 juhlitaan lempilajeja ja luonnon monimuotoisuutta

Uutinen 23.8.2022 klo 8.58

Tänä vuonna luontoa juhlitaan jälleen lukuisissa tapahtumissa ympäri Suomen. Suomen luonnon päivää voi viettää nostamalla Suomen lipun salkoon tai maljan lempilajilleen, nauttimalla mustikkapiirakkaa tai lähtemällä luontoon - jokainen omalla tavallaan. Tärkeintä päivässä on näyttää arvostusta luonnolle.

Tyttö juhlistaa luonnon päivää lippu kädessä
Hyvää Suomen Luonnon päivää. Kuva Saara Lavi.

Juhlinta kestää koko elokuun viimeisen viikon ajan. Puunhalausviikko alkoi jo maanantaina ja monessa koulussa ja päiväkotiryhmässä juhlistetaan päivää ulkoillen ja ulkona oppien. Itämeripäivä torstaina 25.8. ja lukuisat retket ja tapahtumat arkipäivinä virittävät varsinaiseen juhlapäivään. Suomen luonnon päivää vietetään aina elokuun viimeisenä lauantaina - nyt jo kymmenettä kertaa!

Vuonna 2022 juhlitaan lempilajeja

Tänä vuonna erityisenä juhlanaiheena ovat meille suomalaisille tärkeät eläimet, kasvit, sienet ja koko Suomen luonnon ainutlaatuinen monimuotoisuus. Elokuun ajan on YLE Luonto kerännyt eri-ikäisiltä suomalaisilta tarinoita heille tärkeistä lajeista. Kansallislajiemme karhun ja laulujoutsenen lisäksi suosikkilajilistalta löytyy hämähäkkejä, kastematoja, kimalaisia, vanhoja puita, yöllä tuoksuvia kasveja, keväisin saapuvia muuttolintuja. Moniin lempilajeihin liittyy tarinoita ja muistoja hienoista luonnossa koetuista hetkistä ja niihin liittyneistä läheisistä ihmisistä.

Tarinoita voi käydä lukemassa ja kertomassa osoitteessa yle.fi/aihe/luonto. Itselle tärkeistä lajeista voi kertoa myös omalla sometilillä ja haastaa kavereita kertomaan oman lempilajinsa #lempilaji   #minfavoritart

Suomen luonnon päivän suojelijana on toiminut alusta alkaen tasavallan presidentin puoliso rouva Jenni Haukio. Hän kertoo lempilajinsa olevan meriharakka, joka on eksoottisen näköinen, helppo tunnistaa, viihtyy saaristossa ja toisaalta myös kaupungeissa.

Meriharakka
Rouva Jenni Haukion lempilaji on meriharakka. Se on komean värikäs ja sillä on hauska ääni. Meriharakoita näkee paitsi rannoilla myös kaupunkipuistojen nurmialueilla. Se tuo iloa, väriä ja ääniä kevääseen ja kesään. Kuva Juha Laaksonen.

Lajeja juhlitaan monilla muillakin tavoin. Suomen ympäristökeskus SYKE puolestaan innostaa kansalaisia tekemään luontohavaintoja ja ilmoittamaan niistä Laji.fi-palveluun. Puita halataan koko viikon ajan Puunhalausviikon merkeissä.

Yleisötapahtumat tarjoavat oivan tavan viettää lauantain luontojuhlaa yhdessä

Suomen Latu haastaa kaikki suomalaiset nukkumaan yönsä ulkona. Nukkua voi vaikka omalla takapihallaan tai parvekkeellaan. Nurmijärven ja Kannonkosken luontoon kohoavat Metsähotellit, joiden ohessa on ulkoiluaiheista aktiviteettia aamusta iltaan. Metsähotelli Kiljavasta lähetetään retkeilyaiheinen livelähetys. Lähetystä voi seurata Suomen Ladun Facebook- ja YouTube-kanavalta sekä Nuku yö ulkona -kampanjasivulta.

Vuonna 2022 peräti 11 kansallispuistoa täyttää 40 vuotta. Suomen luonnon päivänä virkeitä nelikymppisiään juhlivat Seitsemisen ja Hiidenportin kansallispuistot. Pyhä-Luoston luontokeskus Naava juhlii 10-vuotisjuhliaan, Suomen luontokeskus Haltiassa koetaan Välähdys! - koko perheen luontokuvafestivaali ja luontoaiheista ohjelmaa järjestetään myös Kolin luontokeskus Ukossa, Oulangan luontokeskuksessa ja luontokeskus Kellokkaassa Ylläksellä. Hämeenlinnassa pitkään kunnostettavana ollut ja juuri juhlapäivän alla avattava Aulangon näkötorni paistattelee lauantaina juhlavalaistuksessa.

Rinnesuo
Tänä vuonna 40 vuotta täyttävän Riisitunturissa pääsee ihailemaan Euroopan mahtavimpia rinnesoita. Kuva Riku Lumiaro.

Kymmenet organisaatiot ja yhdistykset järjestävät retkiä ja tapahtumia ympäri Suomen. Luvassa on vesistökunnostustalkoita, avoimia ovia luomutiloilla, ohjattuja luonto- ja sieniretkiä, kesäkauden päätösjuhlia, nuotioiltoja, luontorunoraateja, hyvinvointitapahtumia, sisävesiristeilyjä, rastisuunnistusta, ohjattua joogaa luonnossa, konsertteja ja paljon muuta. Erilaisia Suomen luontoa juhlistavia tapahtumia arvioidaan lauantaina järjestettävän noin 200.

Suomen luonnon päivä vakiintuu kalentereihin 2023

Sisäministeriö suosittaa liputusta Suomen luonnolle nyt jo kuudetta kertaa. Seuraava merkittävä virstanpylväs koetaan ensi vuonna, kun liputuspäivä vakiintuu ja päivä saa pysyvän paikan almanakasta. Päivän suosion jatkuva kasvu ja nopea vakiintuminen suomalaisten merkkipäivien aateliin ovat osoitus siitä, että luonto on suomalaisille tärkeä, juhlan ja liputtamisen arvoinen. Lipun seuraksi pöytään katetaan mustikkapiirakka, päivän virallinen leivonnainen.

Tuttuun tapaan somessa jaetaan kuvia omatoimisesta ja omantyylisestä juhlimisesta tunnisteella #suomenluonnonpäivä

Muista nämä viisi asiaa ensi lauantaina

  • Pidä huolta, että pihallasi/työpaikallasi/taloyhtiössäsi liputetaan
  • Jos lipputankoa ei ole, koristele retkievääsi pikkulipuin tai pue päällesi sinivalkoista
  • Leivo mustikkapiirakka omaan tapaasi muro- tai pullataikinalla
  • Lähde luontoon ja juhli omalla tyylilläsi: rennosti tai arvokkaasti. Kunhan juhlit #suomenluonnonpäivä
  • Kerro tarina lempilajistasi YLE Luonto tai somessa #lempilaji #minfavoritart

Suomen luonnon päivä pähkinänkuoressa

  • Suomen luonnon päivää juhlitaan aina elokuun viimeisenä lauantaina. Päivää on juhlittu vuodesta 2013 asti.
  • Suomen luonnon päivä on kansallisten juhlapäivien uusin tulokas. Se kirjattiin vuodesta 2020 alkaen Yliopiston almanakkaan.
  • Sisäministeriö suosittaa liputusta Suomen luonnolle. Vuosi 2022 on jo kuudes vuosi, kun liputusta suositellaan. Vuodesta 2023 alkaen Suomen luonnon päivä on vakiintunut liputuspäivä.
  • Liputtaa voi monella tavalla: lippu salkoon omalla pihalla, retkieväiden tai ruuan koristelu pikkulipuin tai pukeutuminen sinivalkoisiin väreihin.
  • Suomen luonnon päivän juhlaleivos on mustikkapiirakka.
  • Päivää koordinoivana ohjausryhmänä toimivat Metsähallituksen Luontopalvelut, Sitra, Suomen Latu, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto, Suomen Partiolaiset, Suomen Sydänliitto, Suomen ympäristökeskus ja Yle Luonto.

Teksti: Heli Rekiranta Metsähallitus Luontopalvelut

 

Luonnon kirjo 4/2022

 


  • Tulosta sivu