Suomen kestävän kehityksen toimikunta sai viime keväänä valmiiksi yli vuoden urakan jälkeen uuden strategian – Suomen kestävän kehityksen strategian. Suurin osa työstä oli tiekarttojen rakentamista työpajoissa ja Teams-kokouksissa, kestävyyspaneelin avustamana tutkimuspohjaisesti ja laajaa 120 tahon toimikuntaa hyödyntäen. Uusi, koko Suomen strategia muuttaa lähestymistavan systeemiseksi ja suuntaa fokuksen kuudelle muutosalueelle, jotka yhteiskunnan eri toimijoiden yhteistyöllä on tarkoitus muuttaa kestämättömästä kestävyyden poluille.
Millainen merkitys tällä on luonnon monimuotoisuudelle, ekologiselle kestävyydelle ja luonnonjärjestelmille? Mitä monimuotoisuustoimijat voivat avittaa strategian edistymistä?
Monimuotoista metsäluonto tuottaa meille ihmisille ekosysteemipalveluita kuten virkistystä, veden puhdistamista, hiilen sitomista ja puuta rakentamiseen ja teollisuuden raaka-aineeksi. Kuva Riku Lumiaro.
Kuudesta murrosalueesta yksi kohdistuu suoraan luontoympäristöjen hallintaan. Monimuotoisuutta ja hiilineutraaliutta vahvistava metsien, vesien ja maan käyttö-muutosalueella tavoitellaan vuodelle 2030 mm. sääntelyä, joka varmistaa monipuoliset, joustavat ja riittävät suojelutoimet, kaupunkien ja kuntien sitoutumista vaikuttavaan monimuotoisuustyöhön ja vaikuttavaa tutkimusta vaikutusmekanismeista ja tämän tiedon käytöstä päätöksenteossa. Ekologista kestävyyttä edistävät toimet muissa muutosalueissa ovat vähintään yhtä tärkeitä monimuotoisuudelle ja koko strategia tavoittelee kestävyyttä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta yli muutosalueiden.
Terveys ja hyvinvointi tärkeä osa kestävän kehityksen strategiaa
Sivistys, oppiminen ja kestävät elämäntavat – muutosalue tavoittelee vuoteen 2030 mennessä mm. laajaa ekososiaalista sivistystä, jossa ihmisten luontosuhde muuttuu keskinäisen yhteyden ymmärtäväksi ja sitä myöten luontoa kunnioittavammaksi. Terveys, hyvinvointi ja yhteiskunnallinen osallisuus-muutosalueessa tavoitellaan 2030 mennessä hyvinvoinnin rakentumista ekologiset rajat kunnioittaen. Planetaariseen terveyteen tukeutuminen on osa kestävyysmurrosta.
Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus- muutosalueessa otetaan käyttöön mittarit luonto- ja inhimillisestä pääoman tasosta ja kehityksestä talousajattelun keskiöön ja päätöksenteon tueksi sekä tuetaan kestäviä kulutusvalintoja. Hyvinvointia edistävä ruokajärjestelmä-muutosalueessa edistetään monimuotoisuutta mm. kasvattamalla materiaali- ja resurssitehokkuutta kiertotalouden avulla ja päivitetään ravitsemussuositukset planetaarisen ruokavalion mukaiseksi vuoteen 2030. Kestävä energiajärjestelmä- muutosalueella vuoteen 2030 mennessä mm. varmistetaan meneillään olevan murroksen toteutuminen ja lopetetaan hiilen ja turpeen käyttö energiatuotannossa.
Luontoliikunta parantaa kehon vastustuskykyä tulehdussairauksia vastaan, ehkäisee sydän ja verisuonisairauksia sekä vähentää masennuslääkkeiden käyttöä. Kuva Riku Lumiaro.
Suomen kestävän kehityksen strategia on meidän kaikkien, sitä kukaan ei voi omia itselleen eikä ketään saa jättää ulkopuolelle. Olisikin tärkeää, että jokainen miettisi, miten voi itse auttaa muiden kanssa sen edistymistä sen sijaan, että etsii virheitä muiden tekemisistä ja suuntaa omien tavoitteidensa edistämiseksi eteenpäin kyynärpäät edellä.
Strategia löytyy www.kestavakehitys.fi sivuston etusivulta ja havainnollinen esitys materiaalisivulta
Lisätiedot
Johtava asiantuntija Eeva Furman, valtioneuvoston kanslia, p. 0295160824, etunimi.sukunimi@gov.fi
Paluu etusivulle