Uutinen 15.11.2022 klo 15.30
Miksi luonnon monimuotoisuus on tärkeää, ja miten sen edistäminen näkyy sinun työpöydälläsi?
Kaikki yhteiskuntamme toiminnot rakentuvat joko suoraan tai välillisesti luonnon varaan. Mitä monimuotoisempi luonto on, sitä paremmin se pystyy sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Monimuotoinen luonto tuottaa meille taloudellisia hyötyjä sekä korvaamatonta henkistä ja kulttuurista arvoa.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen on globaali tavoite. Me maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) turvaamme luonnon monimuotoisuutta huolehtimalla luonnonvarojen kestävästä käytöstä toimialallamme. Tämä kattaa niin maatalousalueet maisemineen, metsät, riista- ja porotalouden kuin kala- ja vesivarat.
Maa- ja metsätalousministeriöllä ja ympäristöminiteriöllä (YM) on yhteinen Helmi-ohjelma, jonka puitteissa vahvistetaan Suomen luonnon monimuotoisuutta ja turvataan luonnon tarjoamia elintärkeitä ekosysteemipalveluita. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja edistetään siihen sopeutumista. Meillä on myös metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO, joka yhdistää hienosti metsien suojelun ja talouskäytön. Sen tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys.
Mikä tai mitkä ovat olleet tämän hallituskauden tähän asti hienoimmat onnistumiset kansallisessa monimuotoisuustyössä?
Helmi- ja METSO-ohjelmissa on saatu hyvällä yhteistyöllä aikaan vaikuttavia tuloksia luonnon hyväksi. Helmi-ohjelmassa on pelkästään tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla kunnostettu 3930 hehtaaria eri elinympäristöjä ja suojeltu 3200 hehtaarin edestä soita. MMM:n ohjaamassa SOTKA-hankkeessa on suojeltu arvokkaita vesilintuja pyytämällä haitallisia vieraslajeja supikoiraa ja minkkiä 73 Natura-alueella. Lisäksi suojelualueverkoston ulkopuolelle on perustettu tai rakenteilla 39 SOTKA-lintukosteikkoa ja uusia suunnitelmia on 27 kappaletta. SOTKA-levähdysaluehankkeessa on saatu 17 uutta linnuston muuttolevähdysaluetta.
NOUSU-ohjelmassa on parannettu vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautettu vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Ympäri Suomen on käynnissä sekä saatu päätökseen kymmeniä hankkeita, joissa yhteisvoimin edistetään vaelluskalojen vapaata kulkua. Yksi suurimmista hankkeista on ollut kesällä Iijoen Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen avattu Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä, jota pitkin merelle matkaavat lohenpoikaset pääsevät ohittamaan voimalaitoksen. Kyseessä on ihan ennennäkemätön hanke, jonka tuloksia voidaan hyödyntää laajemminkin eri kohteissa.
Tänä syksynä pääsemme vielä juhlistamaan Ämmäkosken avajaisia. Varkauden Ämmäkoskeen rakennettu 170 metriä pitkä ja 10 metriä leveä luonnonmukainen ohitusuoma on kooltaan Suomen mittakaavassa merkittävä. Ohitusuoma mahdollistaa kalojen nousemisen Ämmäkosken säännöstelypadon ohitse Unnukan sekä Kallaveden vesistöihin.
Maailman maat kokoontuvat joulukuussa COP15-luontokokoukseen Montrealiin sopimaan uusista kansainvälisistä tavoitteista luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja elvyttämiseksi. Millaisia odotuksia sinulla on tähän liittyen?
Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on yhteinen, globaali asia. Siksi näistä asioista on tärkeää keskustella myös kansainvälisesti. Yhteisiä tavoitteita tehdessä on kuitenkin oltava realistinen. En usko, että pakolla saadaan hyviä tuloksia aikaan. Me olemme Suomessa saaneet vaikuttavia tuloksia aikaan nimenomaan vapaaehtoisin toimin, esimerkiksi juuri Helmi- ja METSO-ohjelmien kautta.
Neuvotteluissa on tarkoitus hyväksyä neljä pitkän tähtäimen päämäärää vuodelle 2050, jotka tukevat visiota ”Elää sopusoinnussa luonnon kanssa”:
Luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen maalla, sisävesissä ja merillä.
Luonnon monimuotoisuuden kestävän käytön edistäminen.
Geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen tasapuolinen ja oikeudenmukainen jako.
Rahoitus, toimeenpanon vahvistaminen ja valtavirtaistaminen eli sen varmistaminen, että luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi kaikkia politiikan ja yhteiskunnan osa-alueita.
Aiempina tavoitteina on ollut mm. luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut, ja siksi olenkin hieman epäileväinen uusien, tiukkojenkin tavoitteiden suhteen. Tavoitteita voidaan asettaa, mutta niiden ja ennen kaikkea tarvittavien toimien on oltava sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä.
Mikä on sinun oma lempiluontoympäristösi ja miten pyrit pitämään siitä huolta?
Oma henkireikäni on Viitaneva-Storholmanneva Kauhavalla. Aapasuoalue on käytännössä Ylihärmän ja Vöyrin rajamailla ja se koostuu Viitanevan ja Tikkalannevan laajoista ja näyttävistä neva-alueista, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Alueen pohjoisosassa sijaitsee boreaaliseksi luonnonmetsäksi luokiteltu mäntyvaltainen karu kalliometsä. Puusto on vaihtelevan korkuista ja ikäistä. Alueelta löytyy pystyyn kuolleiden mäntyjen lisäksi myös koivu- ja haapapökkelöitä. Alue kuuluu Natura-suojelualueeseen.
Paluu etusivulle