Uutinen 16.11.2022 klo 13.43
Suomeen leviää koko ajan uusia vieraslajeja, ja ilmastonmuutos entisestään kiihdyttää vieraslajien leviämistä. Viime kuukausina on uutisoitu uusista Suomessa löytyneistä vieraslajeista. Vieraslajin havaitessaan on tärkeää ilmoittaa asiasta.
Kuluneena vuonna Suomessa on havaittu kahta uutta vierasta kalalajia: itäiseltä Suomenlahdelta löytyi kesällä idänsieraintokkoa, Varsinais-Suomen lammesta taas syksyllä rohmutokkoa. Näistä ainakin jälkimmäinen on haitallinen vieraslaji, eli laji on uhkaksi luonnon monimuotoisuudelle. Vesistöissä on esiintynyt muitakin vieraslajeja. Paimion Ankkalammessa on löytynyt vieraslajikasvi kiehkuravesiruttoa. Se valtaa tilaa muilta vesikasveilta, huonontaa vedenlaatua ja siten aiheuttaa merkittäviä muutoksia vesistöjen eliöyhteisöissä. Kotkan ja Porvoon merialueelta löytyi kuuppaäyriäisiin kuuluvaa vieraslajia ja Loviisan merialueelta puolestaan Rangia cuneata -simpukkaa.
Idänsieraintokko on kesällä Itäiseltä Suomenlahdelta löytynyt uusi vieraslajikala. Kuva Sanna Kuningas.
Myös mantereelta on löytynyt vieraslajeja. Helsingistä Haagan alppiruusupuistosta löytyi elokuussa uusi vieraslajihyönteinen atsaleapistiäinen. Tämä vieraslaji ei onneksi ole vaarallinen, toisin kuin vuonna 2018 ensi kertaa havaittu mustapääetana. Jälleen tänä kesänä Luonnonvarakeskus muistutti mustapääetanan varhaisesta torjunnasta – lajista uhkaa muodostua uusi puutarhatuholainen tai ainakin kiusallinen haittalaji espanjansiruetanan tapaan.
Maailmalla haitalliset vieraslajit ovat merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle
Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Jotkut uudelle alueelle tulevista vieraslajeista osoittautuvat haitallisiksi. Haitallinen vieraslaji uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Ilmastonmuutoksen seurauksena myös yhä useampi vieraslaji pystyy leviämään entistä laajemmalle alueelle ja levitessään muodostamaan elinkelpoisia kantoja.
Muutama vuosi sitten havaitusta mustapääetanasta uhkaa muodostua uusi puutarhatuholainen. Kuva Heikki Luoto.
Vieraslajihavainnoista tulee ilmoittaa. Havaintojen avulla saadaan tietoa Suomeen saapuvista vieraslajeista sekä niiden esiintymisestä maassamme ja voidaan näin ollen toimia mahdollisimman tehokkaasti vieraslajien torjumiseksi. Esimerkiksi ensimmäinen tieto rohmutokosta Suomessa saatiin kansalaisen tekemästä havainnosta.
YK:n biodiversiteettikokouksessa esillä vieraslajien ennakoiva torjunta
Hallitustenvälinen luontopaneeli (IPBES) teki vuonna 2019 tieteellisen maailmanlaajuisen arvion biodiversiteetin ja ekosysteemipalvelujen tilasta. Viidestä merkittävimmästä syystä luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle olivat haitalliset vieraslajit yksi tekijä. Tämän tiedon valossa YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa Montrealissa joulukuussa on tarkoitus vahvistaa 196 maan yhteisiä tavoitteita haitallisten vieraslajien torjumiseksi.
Tavoitteena on, että haitallisten vieraslajien haittavaikutukset kunkin maan alkuperäisluontoon joko poistetaan tai niitä vähennetään. Keinoina tähän esitetään mm. vieraslajien leviämisväylien tunnistamista ja etenkin vaikuttamista niihin niin, että haitallisten vieraslajien leviämismäärät vähenevät – mahdollisesti jopa puoleen nykyisestä. Keskusteluiden teemana Montrealissa on myös Internet-kauppa, joka on iso haasteena yhtenä kasvavana vieraslajien leviämisväylänä.
Paimion Ankkalammessa löytynyt vieraslajikasvi kiehkuravesirutto on uhkaksi alueen monimuotoisuudelle. Kuva Janne Tolonen.
Yksi tärkeimmistä ja kustannustehokkaimmista vieraslajitorjunnan toimenpiteistä on ennakoiva torjunta eli haitallisten vieraslajien torjunta ennen kuin ne saapuvat maahan. Ennakoivassa torjunnassa avainasemassa on oikean ja ajantasaisen tiedon, tietoisuuden ja osaamisen sekä tiedon jakaminen. Parhaita toimintatapoja tietoisuuden kasvattamiseen, tiedon jakamiseen sekä torjuntakeinoihin etsitään Montrealissa yhteisvoimin.
Teksti ja lisätiedot
Ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162259, etunimi.sukunimi@gov.fi
Paluu etusivulle