Luonnon köyhtyminen on maailmanlaajuinen ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan toimia sekä Suomessa että muissa maissa. Monimuotoisuuden suojeleminen vaatii ylikulutuksen taittamista, ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä lajien elinympäristöjen suojelemista, kunnostamista, hoitamista ja ennallistamista. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää varmistaa, että niiden kielteiset vaikutukset monimuotoisuuteen ja ilmastoon minimoidaan.
Maailman maat sopivat vuonna 2020 uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ja monimuotoisuuden edistämiseksi. Suomi ja Euroopan unioni ajavat kunnianhimoisia, mitattavia tavoitteita ja selkeitä askelmerkkejä vuosille 2030, 2040 ja 2050.
Suomen hallitus edistää monimuotoisuutta muun muassa seuraavilla toimilla:
Luonnonsuojelun määrärahoja lisätään merkittävästi.
Kansallispuistoverkkoa laajennetaan.
Metsien monimuotoisuutta edistetään lisäämällä METSO-ohjelman rahoitusta. Ohjelma kannustaa yksityisiä metsänomistajia suojelemaan ja hoitamaan luonnonarvoiltaan arvokasta metsäänsä vapaaehtoisesti korvausta vastaan.
Edistetään talousmetsien luonnonhoitoa, kuten lahopuun ja kantojen jättöä, kulotusta, tekopökkelöitä, riistatiheikköjä, suojavyöhykkeitä ja vesistövaikutuksen pienentämiseen tähtääviä toimia. Myös Metsähallituksen mailla edistetään jatkuvan kasvatuksen menetelmiä.
Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmä uudistetaan painottaen aktiivista ja oikea-aikaista metsien hoitoa ja luonnonhoitotoimia sekä ottaen huomioon hiilensidonnan kasvattaminen ja luonnon monimuotoisuuden parantaminen. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittava kokonaisvaltainen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma vahvistaa sekin osaltaan luonnon monimuotoisuutta muun muassa suometsien hoitoon liittyen.
Ympäristöministeriö käynnistää elinympäristöjen tilan parantamiseen tähtäävän toimintaohjelman, jossa suojellaan ja kunnostetaan erityisesti soita, kosteikkoja, lintuvesiä, perinneympäristöjä ja ranta-alueita. Näissä elinympäristöissä on tuoreimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan suuri osa uhanalaisimmista lajeistamme ja luontotyypeistämme.
Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.
Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää kansallisen ohjelman vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Ohjelmassa muun muassa puretaan vaellusesteitä ja kunnostetaan kalojen lisääntymisalueita.
Ympäristöministeriön käynnistämän vesiensuojelun tehostamisohjelman avulla vähennetään maatalouden ravinteiden joutumista vesiin, kunnostetaan vesistöjä, kehitetään kaupunkivesien hallintaa, saneerataan ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.
Pilotoidaan ekologisen kompensaation käyttöä. Ekologisella kompensaatiolla luonnon monimuotoisuutta vaurioittavan toiminnan haittoja hyvitetään tekemällä monimuotoisuutta edistäviä toimia toisaalla. Ennen kompensaatiomahdollisuuden käyttöä alkuperäisen hankkeen ympäristöhaitat täytyy minimoida.
Ohjataan ruoantuotantoa kestävämpään suuntaan. Puolitetaan ruokahävikki ja lisätään julkisissa hankinnoissa ja ruokapalveluissa kotimaisten kasviperäisten tuotteiden ja kalan osuutta. Kuntia ohjataan suosimaan suomalaista lähi- ja luomutuotettua lihaa, kananmunia ja maitoa.
Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan maataloudessa muun muassa edistämällä perinneympäristöjä, monimuotoisuuspeltoja, pölytyspalveluita sekä alkuperäisrotujen ja -lajikkeiden käyttöä.
Luonto- ja ympäristökasvatusta edistetään, jotta tietoisuus luonnon monimuotoisuuden merkityksestä kasvaa.
Luonnonsuojelulainsäädäntöä päivitetään niin, että se turvaa monimuotoisuuden säilymistä entistä paremmin.
Suomi pyrkii hillitsemään luonnonvarojen ylikulutusta kiertotalouden keinoin eli edistämällä luonnonvarojen käytön vähentämistä, uudelleenkäyttöä, korjaamista ja kierrättämistä.
Suomen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraaliuus vuoteen 2035 mennessä, jotta teemme osamme lämpenemisen rajoittamisessa alle 1,5 asteen.
Voit tutustua hallitusohjelmaan tarkemmin täällä.